OMAVALVONTASUUNNITELMA
PIENRYHMÄKOTI PIHLA 2024
1 PIENRYHMÄKOTI PIHLA OY
Palvelujen tuottaja: Pienryhmäkoti Pihla Kunta: Hollola Osoite: Taimintie 20, 15820 Lahti y-tunnus: 2183354-6 Kirsi Heiskanen Kirsi Heiskanen, 044-795 0073, kirsi@pienryhmakotipihla.fi
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
Pienryhmäkoti Pihla Oy:n toiminta-ajatuksena on tuottaa lastensuojelun laitoshoitoa niin avohuollon tukitoimin kuin huostaanotetuille lapsille ja nuorille. Toimintamme tavoitteena on tarjota kodinomaista, säännönmukaista ja laadukasta lastensuojelunpalvelua. Pyrimme siihen, että toimintamme on kaikilta osin avointa, suunnitelmallista sekä tavoitteellista perustuen lapsen ja hänen läheistensä yksilöllisiin tarpeisiin. Yrityksen tärkeinä arvoina pidämme yhteisöllisyyttä sekä kodinomaisuutta sekä lapsista aidosti välittämistä. Pihlassa toimii vankalla osaamisella yhteen puhaltava ammattilaisten tiimi, jotka pyrkivät luomaan lapsille välittävän ja aidon kasvuympäristön. Työskentelymme perustuu omaohjaajatyöskentelyyn, joka mahdollistaa luottamuksellisen ihmissuhteen kehittymisen ja yksilöllisten voimavarojen huomioimisen. Omaohjaaja on lapsen rinnalla kulkeva luotettava, ymmärtävä ja reilu aikuinen, joka pysyy lapsen rinnalla niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Omaohjaaja pitää yhteyttä yhteistyötahojen kanssa lapsen kokonaisvaltaisen huolenpidon takaamiseksi. Perhetyö Pihlassa on paljolti yhteistyötä perheen kanssa lapsen hoitoon, huolenpitoon ja kasvatukseen liittyen sekä lapsen ja perheen vuorovaikutuksen tukemista. Tämä tukee lapsen sijoituksen tavoitteiden onnistumista ja tarjoaa mahdollisuuden elämätarinan eheytymiseen ja edesauttaa onnistunutta kotiutumista tai itsenäistä pärjäämistä. Työmme päämääränä on edesauttaa lasta kehittymään onnelliseksi, eheäksi ja vastuuntuntoiseksi yksilöksi sekä selviämään niin omassa elämässään kuin ympäröivässä yhteiskunnassa. Toimintamme tavoitteet: - lapsen -ja nuoren peruskoulun edistyminen ja loppuunsaattaminen - jatko-opintojen aloittaminen/ loppuunsaattaminen - yleisen elämänhallinnan vahvistaminen, omien voimavarojen tunnistaminen sekä niiden vahvistaminen - syrjäytymisen ehkäiseminen - perheen tukeminen sijoituksen aikana sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja vahvistaminen sijoituksen aikana Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on päivitetty viimeksi keväällä 2024. Päivityksestä vastaavat yksikön vastaava ohjaaja Kirsi Heiskanen yhdessä johtajan Anu Jaskarin kanssa. Omavalvontasuunnitelmaan sisältyviä asioita käsitellään henkilöstöpalavereissa puolivuosittain ja siihen liittyvät huomiot ja havainnot käsitellään tarvittaessa. Työntekijät ovat osaltaan mukana laatimassa suunnitelmaa osallistumalla henkilöstöpalavereissa käytyihin keskusteluihin. Omavalvontasuunnitelma on osa uusien työntekijöiden perehdytystä ja omavalvontasuunnitelman sisältöä tarkastellaan työhön perehdyttämisen yhteydessä myös opiskelijoiden kanssa.
3 OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT
Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustajat: Kirsi Heiskanen, Johtaja Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot: Pienryhmäkoti Pihla Oy, Taimintie 20, 15820 Lahti Puh: 044-5599 266 Kirsi Heiskanen, 044-795 0073, kirsi@pienryhmakotipihla.fi
4 ASIAKASPALAUTE
Asiakaspalautetta kerätään asiakassuunnitelmapalavereissa, muissa tapaamisissa, puhelinkeskusteluissa sekä viikoittaisissa nuorten palavereissa. Omaohjaajalla on suuri merkitys kuulla lapsen tai vanhemman antama palaute ja myös esimiesten tehtävänä on kerätä palautetta eri osapuolilta. Lasta kannustetaan ja rohkaistaan osallistumaan kuukausikoosteen laatimiseen ja esittämään omat, joskus eriävätkin mielipiteet tiedoksi. Saatu palaute käsitellään henkilöstöpalavereissa ja asiakkaalle tiedotetaan, mihin toimenpiteisiin palaute on johtanut. Palautetta toivotaan myös sosiaalityöntekijöiltä sekä muilta yhteistyötahoilta ja ne käsitellään yhdessä asiakkaan ja/tai työyhteisön kesken. Yritystä koskeva palaute käsitellään lisäksi yrittäjän (Minna Myllypakka) kanssa. Saatua palautetta pyritään hyödyntämään toiminnan kehittämisessä esimerkiksi tarkastelemalla käytössä olevia toimintatapoja tai suuntaamalla työntekijöiden koulutussuunnitelmaa tätä varten. Asiakaspalautetta kerätään myös vuosittain kirjeitse lähetetyn kyselylomakkeen kautta. Tämän kyselylomakkeen ollessa käytössä, voi vastauksen antaa ilman henkilöllisyyttä.
5 RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET
Pienryhmäkoti Pihlan henkilökunnan tarve huomioidaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen työvuorosuunnittelussa ja työntekijöiden määrää vahvistetaan tarvittaessa. Lapsiin liittyvät menot (hoitokontaktikäynnit ym.) tulevat usein vasta sen jälkeen, kun työvuorolista on laadittu ja tämä vaatii erityisjärjestelyjä. Erilaiset riskit tulee osata arvioida (sisäiset ja ulkoiset) ja niitä varten on laadittu erillinen turvallisuussuunnitelma toimintaohjeineen. Esimerkkinä ulkoapäin tulevaan uhkaan riskin ehkäisyyn, voi olla se, että Pihlan pihavalaistus on asianmukainen ja ulko-ovi pidetään lukittuna sen jälkeen, kun iltavuorolainen poistuu talosta. Lasten kanssa on hyvä käydä etukäteen läpi erilaisia mahdollisia tilanteita, joita voi tapahtua yksikön sisällä. Esimerkkinä hermostuneen tai aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen tilanteessa muut lapset ohjataan tilanteesta pois omiin huoneisiin. Työntekijöiden työhön liittyvästä turvallisuudesta vastaa työsuojeluun nimetty henkilö: Työsuojelupäällikkö: Kirsi Heiskanen Työntekijöitä kuullaan työturvallisuuteen liittyvissä asioissa ja työntekijät vastaavat myös psykososiaalisten kuormitustilanteiden kyselyyn. Näitä tilanteita varten on laadittu omat toimintaohjeet. Pihlassa ei ole ulkopuolista vartiointipalvelua ja työntekijöiden kesken on sovittu käytänteistä hätätilanteiden (esim. aggressiivinen nuori) varalta. Osa henkilökunnasta on saanut koulutusta riskien- ja vaaratilanteiden arviointiin sekä turvalliseen voimankäyttöön (mm. AVEKKI, Mapa-koulutus). Pihlassa on otettu vuoden 2022 alusta käyttöön haipro- lomake, johon työntekijä/esimies kirjaa niin vaaratilanteet kuin läheltä piti - tilanteet. Havaitut epäkohdat tulee korjata välittömästi ja riippuen epäkohdasta ne korjataan itse tai ulkopuolisella avulla ja asiasta tiedotetaan kaikkia mahdollisia osapuolia. Tiedottaminen tapahtuu henkilökunnalle Nappula- raportoinnin kautta sekä henkilöstöpalaverissa. Mikäli epäkohta koskee asiakasta, siitä ilmoitetaan välittömästi asiakkaalle, vanhemmille sekä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kasvotusten, puhelimitse tai sähköpostitse. Mikäli epäkohta vaatii kirjallisen toteutuksen, siitä vastaa vastaava ohjaaja tai johtaja. Läheltä piti - tilanteista ilmoitetaan esimiehelle välittömästi, ne kirjataan ja ne käsitellään yhdessä henkilöstön ja mahdollisen asiakkaan kanssa.
6 HENKILÖKUNTA
Pihlassa on riittävästi asianmukaisesti koulutettua henkilökuntaa, hoito- ja kasvatustyössä työskentelee kahdeksan (8) vakituista ohjaajaa sekä tuntityöntekijöitä. Henkilökunnassa on 2024 alkaessa kaksi mies- ja kuusi naistyöntekijää. Tuntityöntekijät ovat lapsille tuttuja ja turvallisia aikuisia, lapsille vieraita ihmisiä emme vuoroissa resurssina käytä. Pihlassa neljällä (4) työntekijällä on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto, ja lopuilla työntekijöillä koulutuksia ovat lähihoitaja, ohjaus- ja kasvatusalan perustutkinto sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Pienryhmäkoti Pihlassa on pitkäaikaista henkilökuntaa ja vaihtuvuutta on ollut vähän. Muutoksia henkilökuntaan on tullut vasta vuoden 2021 loppupuolella, kun yrityksen omistaja vaihtui. Mahdollisten uusien rekrytoinnissa käytetään yleistä työpaikkailmoittelua sekä hyödyntämällä mahdollisia omia kontakteja. Pihla mahdollistaa myös opiskelijoiden harjoittelujaksoja ja myös tätä kautta voi löytyä uusia sopivia tulevia työntekijöitä Pihlaan. Kaikilta työntekijöiltä tarkistetaan koulu- sekä työtodistukset kelpoisuuden varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveysalan koulutusten käyneet tulee olla myös rekisteröityneitä rekisteriin. Uuden johtajan aloittaessa työt syyskuussa 2021 kaikki työntekijät toimittivat uudet rikosrekisteriotteet ja ne on tarkastettu. Uuden työntekijän tai opiskelijan aloittaessa työt Pihlassa hänen on myös toimitettava rikosrekisteriote nähtäväksi.
6.1 Perehdyttäminen
Työhön perehdyttäminen on tärkeä ja laaja tehtävä uuden työntekijän aloittaessa työt Pihlassa. Perehdytyskansio ja sen sisältö tulee olla jokaisen työntekijän sisäistämä ja kansion valmistuttua kaikki työntekijät kuittaavat ns. lukulistaan nimensä sen jälkeen, kun hän on tutustunut kansioon. Uusia työntekijöitä varten kansiossa on perehdytyslista, jonka avulla varmistetaan, että uuden työntekijän kanssa on käyty läpi kaikki perehdytyksen eri osa-alueet. Uuden työntekijän tai opiskelijan perehdyttämisestä huolehtii koko työyhteisö, mutta viime kädessä vastuu asianmukaisesta perehdyttämisestä on yksikön esimiehellä. Kansiota tulee päivittää säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, mutta myös sen myötä, kun siellä mainittuihin asioihin tulee muutoksia, jotain poistuu tai tulee uutta. Tätä varten nimetään erilliset vastuuhenkilöt tätä tehtävää varten.
6.2 Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen
Henkilökunnan osaamista pyritään vahvistamaan ja ylläpitämään eri menetelmin. Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan erilaisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä heidän omien mielenkiinnon kohteiden mutta myös yrityksen omat tarpeet huomioon ottaen. Joka vuodelle suunnitellaan oma koulutusohjelma. Vuonna 2024 aikana myös henkilöstön lääkekoulutukset päivitetään. Työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa ja myös tässä keskustelussa voi nousta esiin yhteinen ajatus tarpeellisesta lisäkoulutuksesta. Pihlassa on työntekijöille järjestetty työnohjaus kerran kuukaudessa. Työnohjaaja on pyritty valikoitumaan siitä näkökulmasta, että hänellä olisi taitoa ohjata työntekijöitä työyhteisöön liittyvien asioiden ohella lapsiin liittyvien haasteiden kanssa. Pihlassa on työntekijöiden sairauspoissaoloja melko vähän ja niitä seurataan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Johtajalla on suuri halu panostaa ja tukea työntekijöiden hyvinvointia. Tätä pyritään toteuttamaan mm. pyrkimällä huomioimaan työntekijöiden yksilölliset toiveet työvuorosuunnittelussa, antamalla käyttöön liikunta- ja kulttuuriseteleitä sekä yleisesti kuuntelemalla työntekijöiden ajatuksia sekä toiveita työolosuhteisiin liittyvissä asioissa.
7 TOIMITILAT, LAITTEET JA TARVIKKEET
7.1 Lasten huoneet
Pihlassa jokaisella lapsella on oma huone ja huoneet saavat olla ns. lapsen näköisiä, kunhan siellä ei säilytetä näkyvillä mitään sopimatonta kuten päihteisiin liittyvää materiaalia. Jokaisella lapsella on huoneessaan vähintään sänky, kirjoituspöytä, vaatekaappi, lipasto/hylly. Pihlassa on lapsia, joille oma huone edustaa "oman kodin huonetta" ja sen vuoksi huoneen katsotaan olevan lapselle oma ja turvallinen paikka, eivätkä aikuiset puutu liiallisesti siihen, miltä huone kenties näyttää ulkopuolisen silmin.
7.2 Yleiset tilat
Pihlassa arkinen toiminta keskittyy kahteen eri kerrokseen. Yläkerrassa on olohuone, keittiö ja ruokailutila, toimisto, askarteluhuone sekä ohjaajien wc:tä. Alakerrassa on lasten huoneet ja kaksi wc:tä, pyykkihuone, suihku- ja saunatilat sekä takkahuone. Pihlan yksikkö toimiin ns. tavallisessa omakotitalossa, jossa kaikki toiminta tapahtuu kuuloetäisyydellä toisistaan. Tilat mahdollistavat yhdessä tekemisen ja - olemisen, mutta siellä on myös mahdollisuus viettää aikaa pienemmässä ryhmässä tai itsekseen.
7.3 Siivouskäytänteet, pyykkihuolto ja jätehuolto
Lapset siivoavat viikoittain itse omat huoneensa, tarvittaessa aikuisen apua vastaanottaen. Lakanat vaihdetaan joka toinen viikko siivouksen yhteydessä, tarvittaessa useamminkin. Huoneen siivoukseen kuuluu tavaroiden yleinen järjestely, lattian imurointi sekä pesu, pölyjen pyyhintä sekä roskakorin tyhjennys. Pienempien lasten kohdalla aikuinen on apuna siivouksessa. Aikuiset muistuttavat lapsia myös siivouspäivien välissä mm. sängyn petaamisesta ja vaatteiden keräämisestä lattialta. Isommat lapset pesevät myös kerranviikossa tai tarvittaessa useimminkin pyykkinsä itse ja pienempien lasten pyykit pesevät aikuiset. Yhteisten tilojen puhtaanapito on aikuisten tehtävä. Lapsille pyritään opettamaan normaaleja kodinhoidollisia askareita kodinomaisesti arkisessa elämässä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi lasten osallistumista piha-askareisiin yhdessä aikuisen kanssa. Yhteiset tilat siistitään kerran viikossa, tarvittaessa useammin. Pihlassa tehtäviä siivousaskareita varten on omavalvonnan lisäksi " seinäsiivouskalenteri", johon on merkitty kulloisellekin päivälle osoitetut puhdistustehtävät. Pihlassa käy jäteauto tyhjentämässä roska-astiat ja työntekijät huolehtivat kierrätyksestä kuljettamalla kierrätettävät asiat jätepisteelle. Pihlassa kierrätetään pahvi, lasi ja metalli jäte. Biojäteastiana toimii ulkovaraston vieressä sijaitseva kompostori, joka on käytössä aina kesäaikaan.
7.4 Kotityöpäivä
Isommilla Pihlan nuorilla on kerran viikossa ns. keittiöpäivä, jolloin hän auttaa aikuista pöydän kattamisessa ja ruuan tekemisessä. Lapsen koulupäivän pituudesta riippuen aikuinen saattaa pyytää lasta myös osallistumaan esimerkiksi salaatin valmistamiseen tai olemaan muuten avuksi esimerkiksi iltapalan kattamisessa.
7.5 Kiinteistön korjaussuunnitelmat
Pihlan kiinteistö on valmistunut vuonna 1991 ja siihen on tehty/tulee tehdä aika-ajoin peruskorjauksia. Asukkaiden huoneita tarkastellaan jatkuvasti ja mahdollisiin huomattuihin vikoihin puututaan välittömästi. Vastuuhenkilö kiinteistöön liittyvissä asioissa on Anu Jaskari, puh. 044-581 5166 Vuoden 2024 osalta Kirsi Heiskanen, 044-795 0073
8 ASIAKASTURVALLISUUS
Pihlan turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaa: Anu Jaskari: 040-581 5166 Kirsi Heiskanen: 044-795 0073 Työntekijöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. Työntekijän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteutumisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Tämä ilmoitusvelvollisuus käydään läpi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Perehdyttämisessä käydään läpi myös sosiaalialan eettiset ohjeet. Kun työntekijä huomaa mahdollisen epäkohdan ja ilmoittaa sen vastuuhenkilölle, vastuuhenkilö käynnistää toimet epäkohdan poistamiseksi. Vastuuhenkilö ilmoittaa asiasta aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa ei korjata viivytyksettä. Kuvaus kunnan ja palveluntuottajan välisestä yhteistyöstä asiakkaan hoidon ja palvelun suunnitellussa ja toteutumisen seurannassa Asiakassuunnitelmapalaverit pidetään säännöllisesti. Kuukausikoosteilla tiedotamme tarkemmin lapsen/nuoren kuulumiset päättävälle sosiaalityöntekijälle, jotta hän on tietoinen lapsen/nuoren elämäntilanteesta palaverin välisinä aikoinakin. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Pihlassa pidetään yhteisökokous Huuma viikoittain, jolloin käsitellään esiin nousevia asioita. Lapsen oikeuksia käsitellään heidän kanssaan. Lapsille ja nuorille kerrotaan avoimesti heidän oikeuksistaan ja velvoitteistaan.
8.1 Kuvaus asiakasturvallisuudesta
Asiakkaiden tiedot ja heihin liittyvät paperit ja kansiot säilytetään Pihlan toimistossa lukollisessa kaapissa. Pihlassa on käytössä Nappula-järjestelmä. Yksikön tietokoneet ovat lukollisessa toimistossa ja tietokoneen käyttö vaatii salasanan, ja tämän lisäksi jokaisella työntekijällä on omat henkilökohtaiset tunnukset Nappula - järjestelmään.
Valvontalaitteet
Pienryhmäkoti Pihlassa ei ole murtohälytysjärjestelmää käytössä. Palohälytysjärjestelmä testataan säännöllisesti, josta merkinnät omavalvonnassa. Häkähälytin hankittu keväällä 2022.
8.2 Asiakasturvallisuuden kehittäminen
Pihlassa jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla hyvä ja turvallinen olo. Lapsen omaa huonetta kunnioitetaan eikä muut saa mennä niihin ilman lupaa. Muut vierailijat sovitaan aikuisten kanssa. On yleistä, että erilaiset turvallisuuteen liittyvät tilanteet kehittyvät nopeastikin, esimerkiksi jonkun nuoren hermostuessa tai käyttäytyessä vihamielisesti joko toisia lapsia tai työntekijöitä kohtaan. Näihin tilanteisiin tulee osata varautua myös ennakollisesti ja tilanteita varten tulee olla toimintaohjeet. Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota turvallisuuteen liittyvissä asiakirjoissa. Pihlassa on tehtynä uhka- ja vaaratilanteita varten toimintaohje. Tarvittaessa työntekijämäärää lisätään ennakoivasti matalalla kynnyksellä.
9 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
Silloin kun annetaan sosiaalihuollon palveluja, on otettava huomioon lapsen etu, toivomukset, mielipide sekä yksilölliset tarpeet. Huomioon tulee ottaa myös asiakaan äidinkieli sekä kulttuuritausta. Asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sijaishuoltopaikan on omalta osaltaan mahdollistettava lapsen osallistumisoikeus. Pihlassa lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvät tavoitteet määritellään asiakassuunnitelmassa, joka toteutetaan vähintään kahdesti vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Asetettuja tavoitteita ja lapsen edistymistä tarkastellaan säännönmukaisesti esimerkiksi hoito- ja kasvatussuunnitelman avulla, kuukausikoosteen avulla sekä muussa lapsen, vanhemman ja sosiaalityöntekijän kanssa käytävissä keskusteluissa. Pihlassa tapa tehdä työtä pyrkii olemaan arjessa kuntouttavaa ja ohjausta, tukea ja neuvontaa annetaan kaikissa päivittäisissä toiminnoissa.
9.1 Etukäteen tutustuminen Pihlaan
Lapselle, joka tulee tutustumaan Pihlaan, on usein annettu mahdollisuus vaikuttaa tulevaan sijaishuoltopaikan valintaan ja monesti lapsi on ikään kuin jo asennoitunut tulemaan Pihlaan. Tavoitteena on, että aina ennen lopullista sijoituspäätöstä lapsi ja vanhempi käy tutustumassa yksikköön. Tutustumiskäynnin yhteydessä pyritään kertomaan kaikki oleellinen yksikön toiminnasta ja lapselle ja vanhemmalle kerrotaan mahdollisuudesta soittaa yksikköön lisäkysymysten osalta. Pihlassa asuu lapsia ja nuoria, joiden sijoituskuntien kanssa Pienryhmäkoti Pihla Oy on tehnyt puitesopimuksen ja Pihlassa noudatetaan sopimusta kaikilta osin.
10 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA OSALLISTUMISEN TOTEUTUMINEN
Suomen perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat mm. oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus sekä yksityiselämän suoja, uskonnon vapaus sekä oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin (Perustuslaki 731/1999). Joissakin tilanteissa näitä perusoikeuksia voidaan ja joudutaankin rajoittamaan. Rajoitusten tulee aina perustua lakiin ja niiden on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä. Niiden käyttämiseen tulee olla painava syy ja niiden perustelujen tulee olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä. Rajoitustoimenpiteiden tulee olla välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi ja laajuudeltaan oikeassa suhteessa rajoituksen taustalla olevan intressin painoarvoon. Pihlassa rajoitustoimenpiteitä käsitellään mm. keskustelemalla näistä asioista lasten ja nuorten kanssa ja lisätietoa mahdollisista rajoitustoimenpiteiden käytöstä löydät tästä kansiosta hyvän kohtelun suunnitelmasta. Pihlassa kaikessa toiminnassa tulee huomioida lastensuojelulaki ja lapsen hoidetaan yksityisyyden ja intimiteettisuojan puitteissa.
10.1 Osallisuuden toteutuminen
Pihlassa mietitään säännöllisesti keinoja ja menetelmiä, joilla voidaan kehittää ja lisätä lapsen ja vanhemman osallisuuden kokemusta sekä itsemääräämisoikeutta. Pihlassa lasta kannustetaan ilmaisemaan rohkeasti mielipiteensä lasta itseään koskevissa asioissa, vaikka se olisi eriävä aikuisten näkökulman kanssa. Työntekijät uskovat, että kuulluksi tulemisen tunteella vahvistetaan lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutus- ja luottamussuhdetta siitä huolimatta, etteivät asiat aina mene lapsen toivomalla tavalla. Pihlassa nähdään, että kun lapsella ja aikuisella on hyvä ja toimiva suhde, se edistää vastavuoroisuuden toiminnan mahdollisuutta ja tätä kautta antaa entistä paremmin lapselle tunteen osallisuuden kokemuksesta. Pihlassa pidetään joka viikko lasten yhteinen kokous, johon osallistuvat kaikki lapset sekä työvuorossa olevat aikuiset. Tätä palaveria nimitetään Pihlassa Huumaksi. Koska tällä hetkellä Pihlassa on hyvin eri-ikäisiä lapsia, ei niin sanottua yhteispalaveria ole, vaan huuma keskustelut käydään iltapalan yhteydessä ensiksi pienempien lasten kanssa ja myöhemmin isompien nuorten kanssa. Huumassa käydään lapsi lapsen/nuorten seuraavan viikon menot sekä jutellaan ilmoitusluontoisista asioista esimerkiksi, tulevista harjoittelijoista tai muista vastaavista asioista. Lapsen omaohjaajalla on myös oma tehtävänsä toimia oman lapsensa "äänenä" ja omaohjaaja voikin tehdä arjessa lapsen kanssa omia yksilöllisiä sopimuksia ilmoittamalla niistä muille työntekijöille. Lapsen isommat toiveet ja asiat omaohjaaja huolehtii tuotavaksi henkilöstöpalaveriin käsiteltäväksi.
10.2 Lapsen käyttövarat
Pihlassa lapsille maksetaan käyttövaroja joka kuukausi. Käyttövarat voidaan maksaa viikoittain tai kerran kuukaudessa. 0-7-vuotiaille lapsille maksetaan 20€/kk, 8-12-vuotiaille lapsille 32€/kk, 13-15-vuotiaille lapsille 48€/kk ja yli 15vuotiaille 65€/kk. Osalla lapsista on oma pankkitili, johon käyttövara maksetaan jokaisen kuukauden alussa. Nuoremmat lapset saavat käyttörahan toimistossa olevaan omaan "boxiinsa". Toimiston kaapista löytyy kansio, jossa on jokaisella lapsella oma lista, johon merkataan ja kuitataan yhdessä lapsen kanssa saatu kuukausiraha. Pienempien lasten kohdalla omaohjaaja saattaa tehdä yhdessä lapsen kanssa sopimuksen siitä, paljonko lapsi viikossa käyttää rahaa karkkiin ja joskus lapsi haluaa aikuisen avustuksella säännöstellä itse rahankäyttöään esimerkiksi säästäessään rahaa johonkin isompaan hankintaan. Lapselle annetut varat (muut kuin tilisiirrot) kirjautuvat myös Nappulajärjestelmään ja sinne kirjataan myös lapsen vaateostoihin käytetyt varat.
10.3 Suunnitelma rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämiseksi
Pihlassa käytetään rajoitustoimenpiteitä harkiten ja lastensuojelulakia noudattaen. Rajoitustoimenpiteitä pyritään ehkäisemään suunnittelemalla yksikön toiminta siten, että se mahdollistaa vähäiset rajoitustoimenpiteet. Tärkeimpänä keinona ennaltaehkäisynä halutaan nähdä lapsen/nuoren ja aikuisen välinen hyvä ja luottamuksellinen suhde. Lapseen ja nuoreen pyritään luomaan vastavuoroinen suhde, jossa on tilaa neuvotella ja sopia eri asioista. Toisena keinona nähdään, että kun Pihlan arki ja arjen struktuuri on ennakoitavaa ja johdonmukaista, lapsen on siellä helpompi olla, elää ja asua. Pihlan käytänteet ovat nuorten tiedossa ja tarvittaessa niistä keskustellaan yhdessä lapsen/nuoren kanssa. On tavallista, että eri ikä- ja kehityskausiin kuuluu asioiden ja sääntöjen kokeileminen ja kyseenalaistaminen. Pihlan käytänteet pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertaisina, jotta ne ovat helposti perusteltavissa ja toteutettavissa, mutta pitää kuitenkin muistaa. Lapselle halutaan opettaa, että he tulevat elämässä aina kohtaamaan eri tahoja ja asioita, jotka asettavat raameja heidän toiminnalleen ja siksi on tärkeää, että ihminen oppii, että normit ja käytänteet eivät ole aina heidän toimintaansa rajoittavia asioita vaan elämään kuuluvia perusasioita, joiden kanssa tulee osata elää. Yksi rajoitustoimenpiteiden käyttöä ehkäisevä menetelmä on yhdessä lasten kanssa laadittu suunnitelma hyvästä hoidosta ja kohtelusta. Kun asioista puhutaan, neuvotellaan ja sovitaan yhdessä, niihin on jokaisen osapuolen helpompi sitoutua. Pihlassa työn tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuuksia saada korjaavia ja korvaavia kokemuksia eri tilanteissa. Välillä on tilanteita, jolloin työntekijä katsoo rajoittamisen sijasta parhaimmaksi osoittaa lapselle ymmärtämistä ja lohduttamista.
10.4 Rajoitustoimenpiteiden käyttämisen menettelytapaohjeet
Pihlan johtaja Anu Jaskari on valtuuttanut yksikön vakituiset työntekijät tekemään tarvittaessa lapselle rajoitustoimenpiteen. Ennen päätöksentekoa työntekijät ottavat yhteyttä Anu Jaskariin tai vastaavana ohjaajana toimivaan Kirsi Heiskaseen ja rajoitustoimenpiteen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan yhdessä. Päihteiden käytön osalta rajoitustoimenpiteen (kuten humalaisen puhallutus, tarvitaan aina paikalla kaksi työntekijää, myös yöaikaan) sekä kiinnipidon ja aineiden haltuunoton osalta päätöksen voi työntekijä tehdä suoraan akuutissa tilanteessa ja tällöin hän informoi esimiestä vasta päätöksenteon jälkeen. Ennen rajoitustoimenpiteen käyttöä lapsen kanssa keskustellaan tilanteesta ja lapselle kerrotaan, miksi aikuinen harkitsee rajoitustoimenpiteen käyttöä. Tämän keskustelun tarkoituksena on saada selville tilanteeseen johtaneet, ja muut vaikuttavat asiat ja vasta tämän jälkeen työntekijä käyttää harkintaansa rajoitustoimenpidettä ajatellen. Tämä keskustelu antaa työntekijälle myös mahdollisuuden harkita uudelleen rajoituksen tarkoituksenmukaisuutta ja sen tavoitteita. Tässä keskustelussa lasta kuullaan ja samalla saadaan hänen mielipiteensä asiaan. On myös tilanteita, jolloin tätä keskustelua ei voida käydä ennen rajoituspäätöksen suorittamista ja silloin lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen suoritetaan myöhemmin (esim. vahva päihtymistilanne). Ennen päätöksentekoa ollaan yhteydessä lapsen vanhempiin ja kerrotaan tilanteesta sekä tiedustellaan vanhempien mielipide asiaan. Puhelun aikana on mahdollisuus pohtia yhdessä rajoitustoimenpiteen välttämättömyyttä ja mikäli päädytään tekemään rajoituspäätös, tiedustellaan vanhemmilta hyväksyvätkö/vastustavatko he päätöstä. Kuitenkaan aina tämä ei ole mahdollista, esimerkkinä kiinnipito, jossa tilanne saattaa edetä nopeasti. Lastensuojelulain mukaiset rajoitukset ja niitä koskeva ratkaisu/päätös: Kirjallinen muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös -ypr -lähetyksen luovuttamatta jättäminen -lvr - eristäminen - erityinen huolenpito -aineiden ja esineiden haltuunotto, mikäli niitä ei palauteta -lapsen olinpaikan ilmoittamatta jättäminen Kirjallinen hallintopäätös ilman muutoksenhakuoikeutta -henkilöntarkastus -lapsen omaisuuden tai tilojen tarkastaminen -lapselle osoitetun lähetyksen tarkistaminen Ei erillistä kirjallista päätöstä (kirjaukset tehdään!) -henkilöntarkastus -kiinnipitäminen -aineiden ja esineiden haltuunotto(palautustilanteissa) Päätökset tehdään aina kirjallisesti ja kirjaamisessa pyritään kiinnittämään erityistä huomiota päätöksen perusteluihin. Rajoittamistoimenpiteitä tehtäessä tulee kyetä perustelemaan sen välttämättömyys. Kirjaamisen voi tarvittaessa suorittaa myös päätöksen tehnyt työntekijä, mutta viimekädessä sen asianmukaisuudesta ja kriteerit täyttävästä perustelusta (sekä lapsen osallisuudesta päätöksentekoon) Anu Jaskari. Kirjallinen päätös toimitetaan aina lapsen huoltajille sekä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Tarvittaessa päätöksestä ilmoitetaan sosiaalityöntekijälle ensin puhelimitse. Pihlassa on myös tavallista, että rajoitustoimenpiteistä ja niiden tavoitteista keskustellaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. On tärkeää muistaa, että itse rajoituspäätös ei poista lapselta tai nuorelta sitä mahdollista haastetta tai ongelmaa, jonka vuoksi lapsen rajoittamiseen on päädytty. Rajoituksesta huolimatta tulee tehdä muuta työtä tämän ongelman poistamiseksi. Lapselle ja nuorelle on myös tärkeää osata ja muistaa sanoittaa, että rajoitustoimenpiteellä ei koskaan tavoitella rangaistuksen tunnetta tai että se olisi rangaistusmainen seuraus jostakin tekemisestä.
10.5 Lapsen epäasiallinen kohtelu
Pihlassa lapsia pyritään kohtelemaan hyvin, toista kunnioittavasti ja arvostavasti sekä oikeudenmukaisuuden periaatetta noudattaen. Lapsille korostetaan, että Pihlassa kaikilla tulee olla turvallinen ja hyvä olla. Lapsi voi kokea tulleensa huonosti kohdelluksi joko toisten lasten tai työntekijöiden osalta. Silloin kun lapsi kokee tulleensa loukatuksi tai kiusatuksi toisten lasten osalta, työntekijät puuttuvat tilanteeseen ja käymällä keskusteluja eri osapuolten kanssa. Mikäli työnantajan tai hänen edustamansa esimiehen tietoon tulee tilanne, jossa lasta on kohdeltu epäasiallisesti työntekijän toimesta, asia selvitetään välittömästi sekä lapsen että kyseisen työntekijän kanssa. Asiasta ilmoitetaan lapsen huoltajille sekä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Johtajan sekä lähiesimiesten vastuulla on arvioida, johtaako tilanne joihinkin jatkotoimenpiteisiin. Lapsella tai hänen huoltajallaan on oikeus tehdä muistutus kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta. Muistutuksen voi tehdä: Anu Jaskari, anu@pienryhmakotipihla.fi vuoden 2024 osalta Kirsi Heiskanen, kirsi@pienryhmakotipihla.fi Mikäli koet, että tarvitset lisää tietoa asiasta, sinulla on mahdollisuus kääntyä sosiaaliasiamiehen puoleen. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on - neuvoa asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa muistutusten tekemisessä - tiedottaa asiakasta asiakkaan oikeuksista Kunnat: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Myrskylä, Padasjoki, Pukkila, Sysmä Yhteystiedot: Sosiaaliasiamies päivystää numerossa 044 729 7989, puhelinpäivystysaika ma-to 9-11. Sosiaaliasiamies Tarja Luukkanen 044-729 7989, arkisin asiakasvastaanotto ilman ajanvarausta keskiviikkoisin klo 9-11, os. Aleksanterinkatu 18, Lahti. Muina aikoina tapaamiset sovittavissa ajanvarauksella. Pihlassa muistutukset käsitellään asianomaisten kesken ja muistutukseen vastataan kirjallisella selvityksellä. Asia pyritään saamaan käsiteltyä ja soviteltua siten, että eri osapuolet löytävät asialle yhteisen ymmärryksen. Muistutuksesta ja annetusta selvityksestä informoidaan aina lapsen vanhempia sekä lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää.
10.6 Asiakassuhteen päättyminen
Lapsi siirtyy pois Pihlasta, kotiutumisen tai itsenäistymisen kautta, harvoissa tapauksissa lapselle saatetaan joutua etsimään uusi sijaishuoltopaikka. Tapahtuipa pois lähteminen mistä syystä tahansa, siirtymävaiheen tulee olla suunniteltu sekä mahdollisimman hyvin valmisteltu. Lapsen ja perheen jälleenyhdistämisistä arvioidaan säännöllisesti lapsen asiakassuunnitelmaneuvottelussa vähintään kerran vuodessa, kuitenkin tyypillisimmin kahdesti vuodessa. Mahdolliselle kotiutumiselle laaditaan aikataulu sekä suunnitelma ja kotiutuminen tapahtuu usein asteittain siten, että lapsi viettää kotona arkipäiviä (koulunkäynti) tai pidempiä ajanjaksoja. Joskus kotiutumisen tukena on Pihlan lisäksi myös sijoittajatahon perhetyöntekijät, jotka jatkavat tarvittaessa työskentelyä perheessä lapsen siirtyessä kotiin asumaan. Nuoren valmiuksia itsenäistymistä silmällä pitäen tuetaan ja arvioidaan hyvissä ajoin. Myös itsenäistymiseen liittyvät asiat sovitaan lapsen asiakassuunnitelmassa. Suunnitelmaa on hyvä arvioida säännöllisesti ja tehdä työtä sen eteen, että siirtyminen oman elämän harjoitteluun toteutuisi suunnitelmallisesti sekä nuorta tukien. Itsenäistymiseen liittyvissä asioissa myös jälkihuolto astuu usein mukaan jo sijoituksen loppuvaiheessa.
11 YHTEISTYÖ PIHLAN SEKÄ SIJOITTAJATAHON VÄLILLÄ
Kun lapsen sijoitusta Pihlaan suunnitellaan, sosiaalityöntekijä sekä Pihlan edustaja arvioivat ensin yhdessä, vastaako Pihlan toiminta ja osaaminen lapsen sijoitusta koskeviin tarpeisiin. Mikäli katsotaan, että Pihla voisi olla sopiva paikka lapselle, lapsi, vanhemmat ja sosiaalityöntekijä tulee tutustumaan yksikköön. Hyvin harvoissa (kiireellinen sijoitus) tapauksissa lapsi ei ole etukäteen tutustunut paikkaan. Lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvät suunnitelmat ja tavoitteet tehdään lapsen asiakassuunnitelmassa. Tavoitteiden eteen tehtävän työn apuna käytetään mm. lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaa, jonka lapsi, vanhemmat ja omaohjaaja laativat yhdessä ja jota päivitetään vähintään kahdesti vuodessa. Tarvittaessa tämän suunnitelman laadintaan saadaan mukaan myös lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän näkemykset. Tavoitteiden toteutumista pystytään arvioimaan kuukausittain tehtävän kuukausikoosteen avulla ja tämän lisäksi keskustelut niin lapsen, vanhempien kuin sosiaalityöntekijöiden kanssa antavat näkemystä sille, edistyykö lapsi asioissa, joihin on pyritty vaikuttamaan. Pihlan toiminnassa pyritään kaikessa tekemään asiat avoimesti ja läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että suhde Pihlan ja palvelun tilaajan sekä sosiaalityöntekijöiden kanssa on avoin ja toiseen luottava ja Pihlassa uskalletaan myös tuoda esiin haasteet ja kehittämistarpeet suhteessa toimintaan sekä palveluihin. Yhteistyö lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa on työskentelyn perustana ja tähän suhteeseen yritetään myös kiinnittää erityistä huomiota.
11.1 Lapsen aseman ja oikeuksien valvonta ja kehittämissuunnitelma
Lapsen asemaan ja oikeuksiin pyritään kiinnittämään huomiota kaikessa toiminnassa ja näiltä osin on tärkeää, että jokainen työntekijä tietää, mitä Lastensuojelulaki sanoo asiasta. Tänä päivänä näistä asioista keskustellaan usein myös lasten kanssa ja lapset ovat melko hyvin tietoisia omista oikeuksistaan. Työskentelytapa, jossa näkyy inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus antavat jo hyvän pohjan lasten kanssa työskentelylle. Pihlassa peruslähtökohtana pidetään, että lapset ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja heidän mielipidettään asioihin pyritään kuulemaan, aina se ei toki tarkoita, että asiat menisivät lasten toiveiden mukaisesti. Lasten kanssa tehty hyvän kohtelun suunnitelma raamittaa jo hyvin sitä, miten heidän asemansa ja oikeudet Pihlassa toteutuu. Työntekijöiden kanssa käytävät keskustelut niin henkilöstöpalaverissa kuin muut keskustelut pyritään käymään siten, että asioihin nostetaan esiin lapsen näkökulma asioihin.
12 PIHLAN ASIAKASTYÖN LAADUN VARMISTAMINEN
Jokaisen lapsen oma kehitystaso otetaan huomioon yksilöllisesti suunnitellessa ja toteuttaessa hänen arkeaan. Arjen tuomaa vastuuta ja tulevaisuuden elämän asettamaa vastuuta. Pihlassa on säännöllinen arjen rytmi, joka tuo turvaa sekä lisää lasten ja nuorten elämänhallintaa ja hyvinvointia. Toimintatapojen ja arvojen sisäistäminen ja yhdistäminen omaan työhön edellyttää sitoutumista. Kaikki tekeminen ikään kuin linkittyy toisiinsa. Työ on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista. Pienemmilläkin arjen yksityiskohdilla on merkitystä lapsen- ja nuoren kasvun ja oppimisen näkökulmasta. Lasten- ja nuorten hoito ja arjen kulku suunnitellaan tavoitetta silmällä pitäen, huomioiden lapsen ja nuoren kokemustaustan. Ohjaajat toimivat johdonmukaisina aikuisina lapsen- ja nuoren elämässä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoitus on antaa Lapsille ja nuorille kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. Pihlassa keskeinen työmalli on omaohjaajatyö. Omaohjaaja on nuoren lähin aikuinen ja hänellä on näkemys nuoren kokonaisvaltaisesta hoidosta ja hyvinvoinnista. Omaohjaaja myös pitää ensisijaisesti yhteyttä lapsen ja nuoren ammatilliseen verkostoon. Liaksi hän laatii yhdessä lapsen ja nuoren kanssa hoito- ja kasvatussuunnitelman, johon on merkitty tavoitteet, jotka pohjautuvat asiakassuunnitelmasta. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti.
12.1 Koulunkäynnin vahva tukeminen
Pihlassa tuetaan lasten koulunkäyntiä suuresti. Jokainen lapsi käy kunnan tarjoamissa kouluissa. Mikäli koulunkäynnissä ilmenee pulmia, olemme herkästi yhteydessä lapsen/nuoren opettajaan ja ratkomme pulmia yhdessä. Pihlassa on varattu joka päivä aikaa läksyjen tekemiseen, ja aikuiset ovat lasten tukena ja auttavat niiden tekemisessä, jos lapsi apua tarvitsee. Omaohjaajat sekä muut työntekijät tukevat lapsen koulunkäyntiä tiiviillä yhteistyöllä koulujen ja opettajien kanssa. Koulunkäynnin tukemista on myös se, että työntekijä auttaa lasta tämän läksyissä (varmistaa myös, että ne tullut tehdyksi) sekä varmistaa ja auttaa lasta kokeisiin valmistautumisessa.
12.2 Lasten harrastaminen
Tavoitteena on, että jokainen lapsi löytäisi itselleen mieluisan harrastuksen tai että hänellä olisi mahdollisuus harrastaa toivomaansa lajia tai asiaa. Harrastaminen opettaa lapselle samalla paljon muitakin elämänhallintaan sekä sosiaalisiin taitoihin sisältyviä asioita. Pihlassa tuetaan jokaista lasta löytämään hänelle mieluinen/mieluisat harrastukset arjen tueksi.
12.3 Liikunta, muu vapaa-aika ja riittävä lepo
Elämänhallinnan tärkeimpiä asioita terveydenkin kannalta on saavuttaa normaali vuorokausirytmi sekä riittävä liikunta sekä lepo. Lapset, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan tai joilla ei ole esimerkiksi harrastepohjaa tämän suhteen, ovat usein melko haluttomia vapaaehtoiseen liikkumiseen. Pihlassa lapsille pyritään löytämään mieluinen tapa liikkua yhdessä aikuisen kanssa ja mieluisia lajeja ovat olleet mm. uiminen, hiihtäminen sekä pyöräily. Välillä tehdään yhteisiä kävelyretkiä laavulle tai käydään patikoimassa erilaisissa luontokohteissa. Lapsille kaverisuhteet ovat tärkeitä ja osa vapaa-ajasta kuluu kavereiden kanssa vietetystä ajasta. Aikuisille on tärkeää tietää, missä ja kenen kanssa lapsi liikkuu ja lasten ystävät ovat tervetulleita Pihlaan. Lasten kanssa on yhdessä sovittu kaverisuhteisiin, vierailuihin, ulkoiluihin sekä kotiintuloaikoihin liittyvistä asioista ja ne löytyvät hyvän kohtelun suunnitelmasta sekä Pihlan käytänteistä. Lapsen riittävän levon turvaaminen ei ole aina helppoa ja liian vähäinen yöuni näkyy erityisesti koulutoiminnassa. Pihlassa lapset (lukuun ottamatta ihan pieniä lapsia) harjoittelevat jo melko aikaisessa vaiheessa itseohjautuvuutta puhelimenkäytön suhteen, on tärkeä taito malttaa käydä ajoissa nukkumaan ja laittaa puhelimesta äänet pois, vaikka puhelin lapsella tyynyn vieressä onkin. Silloin kun puhelin häiritsee liiaksi esim. koulunkäyntiä tai lapsen muuta jaksamista, on aikuisen tehtävä turvata lapsen riittävä uni esimerkiksi siten, että lapsi yhteistyössä antaa puhelimen nukkumaan yön ajaksi toimistoon.
12.4 Ruokailut
Pihlassa ruokalista laaditaan viikoksi kerrallaan ja ruokalistaa tehdessä pyritään ottamaan huomioon ruokasuositukset ja luomaan sen pohjalta monipuolinen ja terveellinen ruokalista. Myös lapsien toiveruokia otetaan huomioon, ruokalistaa tehdessä. Pihlassa on sekä arkisin että viikonloppuisin aamupala, lounas, tarvittaessa välipala, päivällinen sekä iltapala. Pihlassa ruuat haetaan 1-2 kertaa viikossa paikallisesta S- marketista tai prismasta. Kaikki työntekijät osallistuvat ruuan valmistukseen ja kaikilla on suoritettuna hygieniapassi.
12.5 Hygieniakäytänteet sekä epidemiatilanteissa toimiminen
Lapsia ja nuoria ohjataan päivittäisessä henkilökohtaisessa hygienian hoidossa ja tässä asiassa moni lapsi tarvitsee vielä melko vahvaa aikuisen tukea. Osalle lapsista on sovittu erikseen ns. suihkupäivät esim. kuivaihoisuuden tai muun erityisen asian vuoksi. Isompia lapsia muistutetaan pyykinpesusta ja pienempien lasten kohdalla aikuiset ovat pyykkihuollossa apuna. Lapsilla on oman huoneen siivouspäivä kerran viikossa ja tarvittaessa lapsia kannustetaan siistimään huoneen järjestystä myös siivouspäivien välissä. Eri haasteista johtuvista syistä aikuinen on usein lapsen apuna huoneen siistimiseen sisältyvissä asioissa, tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä kaikkea lapsen puolesta vaan olla enemmän auttavana kätenä ja ohjata lasta suoriutumaan tehtävästä itse. Flunssa- sekä muina influenssa aikoina kiinnitetään erityistä huomiota yleiseen hygieniaan, pintoja puhdistetaan useammin ja lapsia ohjataan hyvään käsihygieniaan.
12.6 Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä
Päivittäisen arjen sujumista ja sen merkitystä suhteessa asiakastyöhön pyritään toteuttamaan arvioimalla lasten hyvinvointia, tyytyväisyyden tunnetta sekä lasten hyvinvoinnin edistymistä. Toiminnan kehittämisessä kuunnellaan lasten lisäksi työntekijöitä, sillä toimiva ja hyvä arki voi onnistua ainoastaan yhteistyöllä aikuisten ja lasten välillä ja myös työntekijöiden tulee kokea oma työskentelynsä merkitykselliseksi ja omaa osaamistaan vastaavaksi. Henkilöstöpalaverit sekä työnohjaus ovat paikkoja, joissa kehittämisen äärelle pysähdytään säännöllisesti. Toiminnan kehittämistä edistää myös selkeä vastuualueiden jakaminen työntekijöille, tällä varmistetaan myös se, että mahdolliset epäkohdat tai puutteet tulevat näkyviksi. Vastuualueiden jakaminen päivitetään kerran vuodessa.
13 TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN
Pihlassa lapsilla on käytössään Päijät-Sote alueen terveyskeskuspalvelut ja niihin pääseminen on ollut nopeaa ja sujuvaa. Lapselle tehdään sijoituksen (huostaanoton yhteydessä) lääkärintarkastus ja tämän jälkeen kouluikäisten lasten terveystarkastuksista huolehtii kouluterveydenhuolto. Lasten rokotukset hoituvat myös kouluterveydenhuollon kautta. Suurimmalla osalla lapsista on hoitokontakti erikoissairaanhoitoon, jossa heidän hoidostaan sekä lääkityksestä vastaa usein lasten- tai nuorisopsykiatrian lääkäri. Muut reseptit ja lääkehoidon seurannat tapahtuvat perusterveydenhuollossa. Lapsen sairastuessa virka-aikana (tai sairaus vaatii hoitoa) lapsi saa lääkäripalvelut Lahden/ Hollolan terveysasemalta, muina aikoina hoito tapahtuu Päijät-Hämeen keskussairaalan Akuutissa. Lasten hammashoito tapahtuu Päijät-Soten alueella ja hampaiden oikomishoito suunnitellaan yhdessä hammashoitolan kanssa. Suunnitelmassa huomioidaan esimerkiksi lapsen jatkosuunnitelmat ja jos esim. lapsi on piakkoin kotiutumassa, hoito siirretään aloitettavaksi lapsen kotikuntaan.
13.1 Lääkehoito ja ensiapu
Pihlan lääkehoitosuunnitelma on päivitetty kattavasti vuonna 2021. Suunnitelmaa päivitetään kerran vuodessa tai aina tarpeen vaatiessa. Pihlan lääkehoidosta ja lääkehoitosuunnitelman toteutumisesta vastaa lääkäri Teemu Rissanen. Kaikki työntekijät sitoutuvat noudattamaan lääkehoitosuunnitelmassa olevia asioita ja työntekijät myös kuittaavat lukeneensa ja ymmärtäneensä päivitetyn lääkehoitosuunnitelman. Pihlassa kaikilla työntekijöillä (myös sijaisilla) tulee olla käytynä lääkehoidon toteuttamiseen vaadittavat kurssit, Pihlassa tämä tarkoittaa vähintään lääkehoidon teoria sekä PKV- lääkkeiden kursseja. Työntekijät ovat antaneet osaamisestaan myös käytännön näytön, ja tämän jälkeen työnantajan edustaja on myöntänyt heille luvan toteuttaa lääkehoitoa työntekijän pohjakoulutuksen mukaisesti. Pihlassa lääkehoidosta vastaavat Anu Jaskari ja Teemu Pykälä. Kaikilla Pihlan työntekijöillä on voimassa oleva EA-kortti ja niitä päivitetään tarpeen tullen. Kehittämisnäkökulmasta Pihlassa on pyritty löytämään sairaanhoitaja amk ja tämä huomioidaan tulevissa mahdollisissa rekrytoinneissa.
14 ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY
Lapsen tiedot sekä päivittäiset raportoinnit kirjataan Nappula- järjestelmään. Kirjaamisessa pyritään kiinnittämään huomiota hyvään ja asialliseen dokumentointiin huomioimalla sinne kirjattavan asian sisältö sekä kieliasu. Henkilökuntaa pyritään ohjaamaan rakenteelliseen kirjaamistapaan ja tätä varten työntekijöille on tehty kansio, josta löytyy hyvän kirjaamisen kurssin opetusmateriaali. Jokainen työntekijä kuittaa lukeneensa materiaalin. Kirjaamista tulee toteuttaa myös yhdessä lapsen kanssa niin päivittäisessä raportoinnissa kuin kuukausikoosteen laatimisessa. Lapsen tiedot Nappulassa on turvattu ns. kolmen lukon periaatteella. Tietokone sijaitsee lukitussa toimistossa ja tietokoneelle on olemassa salasana ja tämän lisäksi jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset kirjautumistunnukset. Lapset paperit säilytetään toimistossa lukollisessa kaapissa. Sijoituksen päättyessä kaikki lapsen tiedot hävitetään. Nappulasta kerätään lasta koskevat asiakirjat ja ne lähetetään lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Päijät-Hämeestä tulleiden sijoitusten kohdalla tämä onnistuu sähköisellä tiedonsiirrolla ja muille ne lähetetään paperisena versiona. Tämän jälkeen lapsen tiedot poistetaan välittömästi Nappulasta. Lapsen muut paperit (jotka eivät jää lapselle itselleen) toimitetaan myös sosiaalityöntekijälle. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen. Tämä lomake on uusittu syksyllä 2021. Uudet työntekijät sekä opiskelijat kirjoittavat sopimuksen heti työsuhteen alkaessa. Tiedonkulku muiden lapsen palvelukokokonaisuuteen kuuluvien tahojen kanssa toimii henkilökohtaisilla tapaamisilla, puhelimitse, kirjeitse sekä sähköisesti Päijät-Hämeen osalta (esim. kuukausikoosteet). Pihlan tietosuojavastaavana toimii: Anu Jaskari, anu@pienryhmakotipihla.fi Vuoden 2024 osalta Kirsi Heiskanen, kirsi@pienryhmakotipihla.fi
15
OMAVALVONNAN ARVIOINTI JA TOTETTAMISEN SEURANTA
Omavalvontaan sisältyvien asioiden toteutumisesta sekä sen päivittämisestä vastaa johtaja Anu Jaskari sekä vastaava ohjaaja Kirsi Heiskanen. Suunnitelma tarkastetaan kokonaisuudessaan kerran vuodessa, mutta sitä tulee päivittää sitä mukaa, kun jokin asia vaatii täydennystä tai korjaamista. Vuosittaisen päivityksen jälkeen jokainen työntekijä kuittaa suunnitelman luetuksi ja ymmärretyksi ja siihen liittyvistä asioista keskustellaan henkilökuntapalaverissa. Lahdessa päivämäärä Kirsi Heiskanen